Uncategorized

Suomi 100 vuotta -synttärilenkki

suomi100

Hyvää itsenäisyyspäivää! Aloitin juhlinnan jo eilen, kun olin työkavereiden kanssa Suomi 100 vuotta -ristelyllä Helsingistä Tallinnaan. Illan huipensi Finlandian tahtiin taivaalla räiskynyt ilotulitus, jota katselimme laivalta sen saapuessa satamaan. Siinä vaiheessa viimeistään meni iho kananlihalle pelkästä liikutuksesta. Laivalta postasin someen asiaan kuuluvan kuohuviinilasin kuvan, mutta paljastetaan nyt, että oikeasti lasissa oli Spritea. Tylsä minä. Laivan saavuttua takaisin Helsinkiin hyppäsin satamassa odottaneeseen autooni ja ajoin kotiin. Hyvin nukutun yön jälkeen aloin miettiä, millaisen lenkin juoksisin, kun kerran oli vapaapäivä.

Jo aikaisemmin olin huomannut Facebookissa ilmoituksen itsenäisyyspäivänä juostavasta 10-11 kilometrin mittaisesta yhteislenkistä, jonka reitistä muodostuisi Suomen kartta. Mikä sopisikaan paremmin 100-vuotiaan Suomen syntymäpäivään. Niinpä päätin aamulla suunnata autonnokan kohti Lassilan liikuntapuistoa Helsingissä, josta yhteislenkin oli määrä lähteä.

Juha Kähkönen
Juha Kähkönen oli käynyt etukäteen merkitsemässä reitin sinivalkoisin nauhoin.

Lenkin puuhamiehenä toimi Juha Kähkönen. En ollut häntä aikaisemmin tavannut, enkä muitakaan lenkille osallistunutta noin kymmentä ihmistä. Liikuntapuiston parkkipaikalla pääsimme kuitenkin pian tunnelmaan muun muassa laulamalla yhdessä Maamme-laulun ensimmäisen säkeistön. Lisäksi, kun juoksijat kohtaavat, riittää puhuttavaa aina. Joko juoksusta tai sen vierestä. Tai sitten jostain ihan muusta. Tänään itsenäisyyspäivänä ja Suomen ”rajoja” pitkin juostessa keskustelu ajautui myös siihen, mistä päin Suomea itse tai suku on kotoisin tai missä Suomen mielenkiintoisissa paikoissa on tullut käytyä.

Yhteislenkille oli ohjeistettu pukeutumaan johonkin siniseen ja valkoiseen. Koska päätökseni lähteä lenkille tapahtui lopulta aika nopealla aikataululla, tuli myös kiire löytää kaapista jotain päivän väreihin sopivaa. Ensin ajattelin, ettei minulla ole mitään sopivaa juoksuvaatetta, mutta löytyi jotain kuitenkin. Vuoden 2015 Midnight Runin paita oli sopivasti sinivalkoinen ja puin sen juoksutakkini päälle. Päähän löysin valkoisen pipon, joka on aivan liian paksu muuten lenkeillä käytettäväksi, mutta tänään se sai ”kruunata” asuni. Jalkaan laitoin sinivalkoiset Adidaksen lenkkarini. Sen verran kukin oli löytänyt sinivalkoisia vaatteita tai asusteita päälleen, että matkan aikana meitä jopa kannustettiin, sillä sinivalkoisen lenkin idea oli selvästikin valjennut sivusta seuraajille.

img_2872
Valkoinen pipo ja sinivalkoiset paita ja kengät.

Tutustuin lenkin aikana uusiin juoksun harrastajiin ja myös uusiin lenkkipolkuihin pääkaupunkiseudulla. Ja karttaan tosiaan piirtyi lenkistä ihan selvästi maatamme muistuttava 100-vuotias neito. Matkaa kertyi oman mittarini mukaan 10,51 kilometriä ja aikaa siihen kului yksi tunti ja kymmenen minuuttia. Keskivauhdiksi tuli 6:44 min/km, mikä oli aikomuskin: leppoisa vauhti. Sää suosi kerrankin tänä syksynä/alkutalvena. Edellisenä iltana satanut lumi oli pysynyt maassa ja aurinko pilkahteli pilvien lomasta kirkastaen maisemaa entisestän. Kyllä tällaisessa maassa kelpaa asua, olla ja juosta!

img_2874
Keskipäivän aurinko lämmitti mieltä ja kasvoja.

Lenkki oli ilmainen, mutta järjestäjä toivoi lahjoitusta Pelastakaa lapset ry:n toiminnan tukemiseksi. On ilo asua maassa, jossa jo perustuslaissa taataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoistoiminnalla on siinä ohessa kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä. Niinpä minäkin lahjoitin vähän rahaa hyvän toiminnan tukemiseen.

Aloin myös pohtia, mille järjestölle itse alkaisin kerätä rahaa, nyt kun Helsinki City Running Day tarjoaa siihen mahdollisuuden. Olen ilmoittautunut 19.5.2018 juostavalle Helsinki City Run -puolimaratonille, ja juoksijat voivat halutessaan tukea omaa varainkeruukohdetta perustamalla Oma Keräyksen valitsemalleen kohteelle. Lisää tietoa löytyy täältä. Äitinä haluan olla lasten asialla ja olen pohtinut kahden eri järjestön Pelastakaa lapset ry:n ja Sairaalaklovnit ry:n välillä. Onko teillä suosituksia tai ideoita? Ajatuksia otetaan vastaan.

5 kommenttia

    1. Hei, kiitos kommentistasi! 🙂 Meitä oli iloinen pieni porukka juoksemassa ja ainakin itselle jäi siitä koko päiväksi hyvä fiilis. Maamme-laulun laulaminen ennen lähtöä viritti viimeistään tunnelmaan.

      Yksi ääni klovneille, kiitos! Se on itselläkin ollut vahvimpana ehdokkaana.

      Tykkää

Jätä kommentti